Viestintätieteiden peruskurssi

VIEK1001 Viestintätieteiden peruskurssi

Riikka Nissi & Anne Soronen
3. tentti 11.1.2020

 

Vastaa yhteensä kahteen kysymykseen (1 ja 2). Molemmissa kysymyksissä valitse joko a- tai b- vaihtoehto. Kirjoita vastauksesi 1 ja 2 erillisille konseptipapereille. Tarvitset siis vastaamiseen kaksi konseptipaperia (max. 4 A4-sivua/ vastaus). Vastauksessasi voi olla havainnollistavia kuvioita. Tentin maksimipistemäärä on 12. Hyväksytyssä tentissä kokonaispisteitä on saatava vähintään neljä (4), kumpaankin tehtävään on vastattava ja kummastakin tehtävästä on saatava pisteitä. Vastaustesi on perustuttava kurssimateriaaliin. Onnea tenttiin!

 

1. Luentoihin pohjautuva tehtävä. Vastaa joko a- tai b-vaihtoehtoon. Käytä valmiiksi annettua kursivoitua otsikkoa.

a. Sisään- ja uloskoodaus

Selitä, mitä sisään- ja uloskoodaus tarkoittavat. Selitä erityisesti, minkälaisia lukutapoja liittyy uloskoodaukseen. Havainnollista selitystäsi esimerkillä siitä, miten kyseiset lukutavat voisivat ilmetä jonkin mainoksen yhteydessä. (max. 6 p.)

 

     TAI

b. Viestinnän siirtomalli

Selitä mitä tarkoitetaan viestinnän siirtomallilla. Esittele lisäksi siirtomalliin liittyvät viestintäongelmat Shannonin ja Weaverin mukaan. Havainnollista ongelmia esimerkein. (max. 6 p.)

2. Kurssikirjaan ja muuhun materiaaliin perustuva tehtävä. Valitse joko a- tai b-vaihtoehto. Voit itse laatia otsikon.

a. Määrittele, mitä median rituaaleilla (tai mediarituaaleilla) tarkoitetaan. Kerro, miten median rituaalit voidaan ymmärtää median tuotannon ja vastaanoton konteksteissa ja havainnollista, miten jokin median rituaali ilmenee kuvailemissasi konteksteissa. (max 6 p.)

 

b. Mitä Manuel Castells tarkoittaa yhteiskunnan verkostoilla? Mitkä ovat verkostoyhteiskunnan keskeiset kulttuuriset piirteet? Havainnollista vastaustasi esimerkein. (max. 6 p.)

Merkitys ja konteksti

VIEK2012 Merkitys ja konteksti

Liisa Kääntä
2. tentti 1.2.2019

 

Kaikki vastaavat tehtävään 1 ja 2. Tehtävään 3 vastaavat vain ne, jotka eivät palauttaneet korvaavaa tehtävää. Tehtävissä 2 ja 3 valitse joko a- tai b-vaihtoehto. Tehtävissä 2 ja 3 vastauksen maksimipituus on kaksi A4-sivua. Vastauksissa voi olla havainnollistavia kuvioita.

 

Tentin maksimipistemäärä on 18. Hyväksytyssä tentissä kokonaispisteitä on saatava vähintään kuusi (6). Kaikkiin tehtäviin on vastattava (poikkeus korvaavan tehtävän tehneet), ja kaikista tehtävistä on saatava pisteitä. Vastausten on perustuttava kurssimateriaaliin.

 

Tehtävä 1.

Määrittele lyhyesti kolme (3) valitsemaasi käsitettä seuraavista: propositio, positiivinen kohteliaisuus, konnotatiivinen merkitys,puhefunktio, semantiikka, synonymia. Havainnollista määritelmiä esimerkeillä. (6p).

 

Tehtävä 2.

Vastaa joko a- tai b-kysymykseen. Otsikoi vastauksesi.

a) Kulttuuriset myytit voivat olla konteksteja merkitysten tulkinnassa. Pohdi ja avaa kurssimateriaalin avulla, mitä tämä tarkoittaa. Esittele vähintään kaksi (2) myyttiä ja kontekstia, joita vasten esim. mainoksen lukija pystyy sen tulkitsemaan. (6p.)

b) Pohdi kirjallisuuden perusteella semantiikan ja pragmatiikan eroja ja yhtäläisyyksiä. Esittele vähintään kaksi (2) eroavaisuutta ja kaksi (2) yhtäläisyyttä. Mausta pohdintaasi esimerkeillä. (6p).

 

Tehtävä 3.

Analysoi oheista yliopiston verkkosivun hakumainosta a- tai b-vaihtoehdon näkökulmasta.

a) Miten Peircen symbolisuus ilmenee mainoksessa? (6p.)

TAI

b) Miten Barthesin denotaatio ja konnotaatio ilmenevät mainoksessa? (6p.)

 
 

VIEK2003 Näkökulmia diskurssiin   

Opettaja: Heidi Hirsto

Tentti 8.02.2020

Ei apuvälineitä

Vastaa seuraaviin 3 kysymykseen. Kaikkien vastausten on mahduttava konseptipaperille, eli vain yksi konseptipaperi palautetaan. Maksimipisteet 28.

1. Määrittele seuraavat käsitteet ja käsiteparit (12 p.)

a) Intertekstuaalisuus (2 p.)

b) Identiteetti ja toimija-asema (eli subjektipositio) (2 + 2 p.)

c) diskurssi (pieni d) ja Diskurssi (iso D) (2 + 2 p.)

d) Affordanssi (2 p.)

2. Vastaa joko kysymykseen a tai b (8 p.)

a) Millaisia kontekstin tasoja voidaan erottaa? Määrittele konteksti lyhyesti ja kuvaile kontekstin tasoja keksimäsi esimerkin avulla. (8 p.)

TAI

b) Kuvaile Norman Faircloughin 3 tasoista viestintätilanteen analyysimallia ("Faircloughin laatikot") (8 p.)

3. Määrittele, mitä tarkoittaa puolustava retoriikka, ja kuvaile retorisessa diskurssianalyysissa tunnistettuja argumentin esittäjään ja esitettyyn argumenttiin liittyviä vaikuttamisen keinoja. (Jokisen artikkeli "Vakuuttavan ja suostuttelevan retoriikan analysoiminen") (8 p.)

Onnea tenttiin!

---------------------------------------

Opettaja: Heidi Hirsto
Tentti 1.11.2019
Ei apuvälineitä


Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Kaikkien vastausten on mahduttava yhdelle konseptipaperille. Maksimipisteet 26.

1.    Määrittele seuraavat käsitteet (5x2p). 
a) intertekstuaalisuus
b) identiteetti
c) tarjouma eli affordanssi
d) ideologinen valta
e) representaatio


2. Vastaa joko kysymykseen a tai b. 
a) Millaisia kontekstin tasoja voidaan erottaa? Määrittele konteksti lyhyesti ja kuvaile kontekstin tasoja keksimäsi esimerkin avulla. (8p.) TAI
b) Kuvaile Norman Fairloughin 3-tasoista viestintätilanteen analyysimallia (”Fairloughin laatikot”). (8p.)

3.Analysoi seuraavalla sivulla olevaa Helsingin Sanomissa julkaistua mielipidekirjoitusta ja sen saamia kommentteja diskurssianalyysin näkökulmasta. Millaisia (esim. ilmastonmuutoksen tai poliittisen vaikuttamisen) Diskursseja teksteistä voi erottaa? Millaisia toimija-asemia niihin liittyy? Perustele vastauksesi ja käytä diskurssianalyysin käsitteitä. (8p.)


Onnea tenttiin!

 

---------------------------------------
 

 

22.3.2019  Heidi Hirsto

 

1. Määrittele lyhyesti kaikki käsitteet ja anna esimerkki. (5 x 2p)

a) Preferenssijäsennys keskustelussa

b) teknologinen arkkitehtuuri

c) institutionaalinen keskustelu

d) intertekstuaalisuus

e) ideologinen valta

 

2. Vastaa joko kysymykseen a tai b. (6p.)

a) Kuvaile Norman Fairlough’n kolmitasoista kriittisen diskurssianalyysin mallia

b) Määrittele tarjouma eli affordanssi ja selitä esimerkin avulla, mitä tarkoittaa, että tarjoumat ovat ”sosiomateriaalisia”.

 

3. Määrittele, mitä tarkoitetaan käsitteillä ison D:n diskurssi ja pikku-D:n diskurssi ja pohdi niiden välistä suhdetta ja yhteyksiä. (6p.)

 

4. Analysoi alla olevaa tekstiä tekstilajin näkökulmasta. Käytä tekstilajiteorian käsitteitä. (8p.)

Hyvinvointi    |   Kolumni

Pääsin neljässä viikossa bikinikuntoon – näillä tehokkailla ohjeilla

Halusin nauttia vaivalla ansaitusta lomasta täysillä. Niinpä aloitin treenin heti, kirjoittaa Janna Rantala.

 

Janna Rantala

Julkaistu: 15.2.2018 4:30 , Päivitetty: 15.2.2018 6:17

 

NELJÄ viikkoa rantalomaan ja bikinikuntoon piti päästä. Tuttu tilanne varmasti monelle.

Halusin nauttia vaivalla ansaitusta lomasta täysillä, mutta mistä ottaisin ajan harjoitteluun, kun perhe ja työ täyttivät kalenterin?

Olin tottunut kyllä kovaan treeniin, mutta nyt realistinen tavoite mietitytti. Aikaa oli niin vähän! Todellisia muutoksia on vaikeampi saavuttaa kuin miltä tosi-tv:ssä näyttää.

Mutta ei tekosyitä – aloitin treenin saman tien.

HARJOITTELUOHJELMANI perustan loi kyseenalaistava sessio, jossa syke sai nousta korkeallekin: Olen ihminen, joka omistaa bikinit. Kahdetkin.

Mitä bikinikunnostani siis puuttuu?

Neljän viikon treenillä voisin olla ehkä kolme-neljä kiloa kevyempi jos oikein rääkkäisin itseäni. Mutta mitä se merkitsisi? Millä kaikella tapaa pienempi rasvaprosentti parantaisi lomakokemustani?

SAISIVATKO reisistäni kadonneet sentit aamuiset peruslenkkini tuntumaan paremmilta? Nauttisinko enemmän tähtitaivaasta jos olkavarteni olisivat kiinteämmät?

Minulla ei ole minkäänlaisia yli- tai alipainoon liittyviä terveysongelmia ja tunnen oloni jo nyt oikein hyväksi. Tavoittelisin siis ulkonäön muutosta. Mutta kenen silmissä?

Kuka edes huomaisi eron?

OLEN käynyt samassa lomakohteessa viimeksi 12 vuotta siten, mutta on vaikea kuvitella, että silloiset ääriviivani olisivat ikuistuneet paikallisten mieleen. Ketä oikeastaan kiinnostaa persukseni muoto?

Ketä sellaista, jonka mielipiteellä on minulle väliä?

Miestäni varmasti kiinnostaa jossakin määrin, mutta perustuuko suhteemme oleellisilta osin bikineihin sonnustautumiseen?

TÄMÄN treenin lisäksi vedin pari-kolme kertaa viikossa pidempikestoisen, matalasykkeisen tuumailun: Millä kaikella tavalla loma eroaa arjesta? Onko niillä tavoilla mitään tekemistä vartaloni muodon, pintarakenteen tai painon kanssa?

Mistä kaikesta lomalle lähtevä minäni oikeastaan koostuu? Ainakin kehosta, mielestä ja ihmissuhteistani. Minkälainen valmistautuminen tekisi terää näille olomuodoilleni?

MIELIKUVAHARJOITTELUA ei kannata väheksyä. Otin tavaksi käyttää arjen pienetkin vapaahetket keskittymällä oleellisiin mielikuviin: Minkähän värinen taivas lomakohteessa on aamuisin? Kukkiiko jokin tuoksuva kasvi?

Miltä kuulostavat lasteni äänet, kun he nousevat merestä ilosta kirkuen? Mahtaako omakin mies näyttää jotenkin toisenlaiselta siinä hiekkaisena köllötellessään?

Miltä tuntuu kun aurinko pitkästä aikaa paistaa iholle?

KEHONHUOLTO unohtuu helposti treenaajalta ja niin joskus minultakin. Jos en muuta ehtinyt niin rullasin ainakin nopeasti illalla yhden huomion:

Minusta ei koskaan saa uimarannan ulkoisesti upeinta naista, mutta olen bikineissäni ihana juuri niiden silmissä, joilla on minulle väliä.

Samalla hieman venyttelin.

Kirjoittaja on lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja kolmen lapsen inhimillinen äiti.

VIEK2013  Vuorovaikutuksen tutkimus

VIEK2013 Vuorovaikutuksen tutkimus

5 op kevätlukukausi 2019

Opettaja: Riikka Nissi

Tentti 22.2.2019

 

Tentissä on kolme kysymystä/tehtävää. Vastaa jokaiseen.

 

1. Selitä, mitä tarkoitetaan keskustelun rakenteilla.

2. Kirjoita referoiva esittelyteksti artikkelista Mikkola Piia 2015: Kirjallinen teksti ja keskustelijoiden oikeudet. Kerro, mitä siinä on tutkittu, miten tutkimus on toteutettu ja mitä tutkittavasta asiasta on saatu selville.

3. Analysoi seuraavan tekstikatkelman vuorovaikutusta valitsemastasi näkökulmasta. Katkelman taustatietoja: katkelma on henkilöstökoulutuksesta, jossa pyritään parantamaan organisaation keskijohdon dialogisia johtamistaitoja. K on organisaation ulkopuolelta ostettu kouluttava konsultti, J kuuluu organisaation ylimpään johtoon ja Minna, Jarkko ja Eeva ovat koulutukseen osallistuvia (=koulutettavana olevia) keskijohdon jäseniä.

Voit käyttää taustatietoja apunasi katkelman analysoinnissa, mutta muista kuitenkin nojata kaikki väitteesi itse katkelmaan ja siihen, mitä sen vuorovaikutuksesta on nähtävissä.

 

01 K:   otetaan ensin kolme henkilöö tähän anna ↑ ketä pyysit. 

02 (0.2)

03 J:  minna (0.2) jarkko (0.4) ja eeva

 

    *MINNA, JARKKO JA EEVA KÄVELEVÄT SALIN ETUOSAAN JA ISTUVAT SINNE ASETETUILLE TUOLEILLE

04 *(1.0)

  *K AVAA DIAESITYKSEN TIETOKONEELTA

05 K: *↑hyvä. (0.6) ja tota: (4.2) mä ajattelen että (.) eräs semmonen iso asia jota: on

06   kuljetettu nyt ↑alusta asti mukana (0.4) on tavallaan tän (0.6) pohtiminen että (0.6)

07   että  ↑mitä tää meidän puhe tekee meille ((sanoja poistettu K:n vuorosta)

 

* KÄÄNTYY KATSOMAAN SCREENIÄ

08 K: ja nyt tos ↑on kolme kysymystä. (0.4) mites (0.2) ↑minkälaista puhetta te ootte

09   huomannu tänään. (0.2) ↑miten tää puhuminen on tänään tapahtunu? (0.6) mihin

10   sillä on ollut ↑vaikutuksia. (0.4) minkä↑laisia seurauksia. (0.4) ja (0.4) miten se on ihan

11 henkilökohtaisella tasolla miten se on <teihin> vaikuttanu.(0.2) mitä te koette ja

12 näätte et mitätämmöne puhuminen on ↑teille tehny

 

((rivejä poistettu: K jatkaa vuoroaan kunnes se tulee loppuun))

13  J: no tota: (0.6) tänään on ainaki puhuttu (0.2) tosi <INtensiivisesti> ja vaikka ne

14  ehkä ne virkeimmät tunnit oli ammennettu siinä vaiheessa kun mä (.) tulin ↑mukaan

15  niin (0.2) silti mä ihmettelen sitä intensiteettiä jolla te £vielä kolmen aikaan£ (0.2)

16  jaksatte tähän (.) ↑paneutua että (0.2) tosi <hyvää> (0.2) keskustelua (0.2) ja (0.4) tuntuu

17  että >sen mitä mä nyt< olen kuullut niin (.)niin (.) tämmöselle keskustelulle

18  (0.4) on ollu (.) <tarve> --

 

CoMedia ry

Vaasan yliopiston viestintätieteilijät

Y-tunnus: 2058293-3

Sähköposti

callitus(at)uwasa.fi

Postiosoite 

Yliopistonranta 5, 65200 Vaasa

 

Käyntiosoite 

Colo, Technobotnia

Puuvillakuja 3, 65200 Vaasa