Viestintätieteiden peruskurssi

VIEK1001 Viestintätieteiden peruskurssi

Riikka Nissi & Anne Soronen
3. tentti 11.1.2020

 

Vastaa yhteensä kahteen kysymykseen (1 ja 2). Molemmissa kysymyksissä valitse joko a- tai b- vaihtoehto. Kirjoita vastauksesi 1 ja 2 erillisille konseptipapereille. Tarvitset siis vastaamiseen kaksi konseptipaperia (max. 4 A4-sivua/ vastaus). Vastauksessasi voi olla havainnollistavia kuvioita. Tentin maksimipistemäärä on 12. Hyväksytyssä tentissä kokonaispisteitä on saatava vähintään neljä (4), kumpaankin tehtävään on vastattava ja kummastakin tehtävästä on saatava pisteitä. Vastaustesi on perustuttava kurssimateriaaliin. Onnea tenttiin!

 

1. Luentoihin pohjautuva tehtävä. Vastaa joko a- tai b-vaihtoehtoon. Käytä valmiiksi annettua kursivoitua otsikkoa.

a. Sisään- ja uloskoodaus

Selitä, mitä sisään- ja uloskoodaus tarkoittavat. Selitä erityisesti, minkälaisia lukutapoja liittyy uloskoodaukseen. Havainnollista selitystäsi esimerkillä siitä, miten kyseiset lukutavat voisivat ilmetä jonkin mainoksen yhteydessä. (max. 6 p.)

 

     TAI

b. Viestinnän siirtomalli

Selitä mitä tarkoitetaan viestinnän siirtomallilla. Esittele lisäksi siirtomalliin liittyvät viestintäongelmat Shannonin ja Weaverin mukaan. Havainnollista ongelmia esimerkein. (max. 6 p.)

2. Kurssikirjaan ja muuhun materiaaliin perustuva tehtävä. Valitse joko a- tai b-vaihtoehto. Voit itse laatia otsikon.

a. Määrittele, mitä median rituaaleilla (tai mediarituaaleilla) tarkoitetaan. Kerro, miten median rituaalit voidaan ymmärtää median tuotannon ja vastaanoton konteksteissa ja havainnollista, miten jokin median rituaali ilmenee kuvailemissasi konteksteissa. (max 6 p.)

 

b. Mitä Manuel Castells tarkoittaa yhteiskunnan verkostoilla? Mitkä ovat verkostoyhteiskunnan keskeiset kulttuuriset piirteet? Havainnollista vastaustasi esimerkein. (max. 6 p.)

Johtamisviestintä

VIEK2011 Johtamisviestintä

Heidi Hirsto
1. tentti 7.5.2021 (moodletentti)

 

Kysymys 1

Lue Talouselämän juttu Newsec-yrityksestä. Pohdi artikkelin perusteella johtamisviestintää Newsecissa

a) johtamisviestinnän tyylien näkökulmasta

b) organisaatiokulttuurin näkökulmasta.

 

(Molempiin vastattava, pisteet 5 + 5)

 

Voit halutessasi käyttää tulkintojen tukena yrityksen verkkosivuja www.newsec.fi.

Kysymys 2

Uiguurit ovat Kiinan muslimivähemmistö, jonka kohtaamasta sorrosta on kirjoitettu laajasti mediassa. EU:n mukaan uiguureilla teetetään pakkotyötä huonoissa olosuhteissa.

Maaliskuussa 2021 kansalaisjärjestö Finnwatch tiedotti sivuillaan ja sosiaalisessa mediassa, että Marimekko on poistanut verkkosivuiltaan maininnan siitä, ettei se hyväksy tuotteissaan puuvillaa uiguurien autonomiselta alueelta Xinjiangista. Muutama päivä myöhemmin Marimekko palautti maininnan.

Taustatyö: tutustu tapaukseen silmäilemällä seuraavat tekstit:

1. Finnwatchin alkuperäinen tiedote https://finnwatch.org/fi/uutiset/826-marimekko-taipui-kiinan-painostuksen-alla ja twiitti https://twitter.com/Finnwatch1/status/1375476450363576324 

2. Ilta-Sanomien jutut

 

3. Ylen juttu, jossa Marimekon toimitusjohtaja avaa tapauksen taustoja https://yle.fi/uutiset/3-11872151?origin=rss

 

 

Voit myös googlata sanoilla Marimekko uiguurit ja silmäillä tuloksia – Heräsikö keskustelua? Mistä aiheista?

 

Tehtävä: Pohdi tapahtumaketjua teema-areenojen (issue arenas) ja teemojen johtamisen (issues management) näkökulmasta, osana Marimekon julkista johtamisviestintää. (6 p.) 

Kysymys 3

Tenttikirjallisuuteen kuului kaksi tutkimusartikkelia Leadership-lehdestä: Muhr & Sullivan 2013 ja Liu & Baker 2016. 

MInkä tyyppistä johtamisviestinnän tutkimusta ne edustavat? 

Tehtävä: Sijoita kumpikin tutkimus johtamisviestinnän tutkimuksen koordinaatistoon (Hirston ja Porttikiven artikkeli). Perustele vastauksesi ja esittele koordinaatisto lyhyesti. (4 p.)

 
 

VIEK2003 Näkökulmia diskurssiin   

Opettaja: Heidi Hirsto

Tentti 8.02.2020

Ei apuvälineitä

Vastaa seuraaviin 3 kysymykseen. Kaikkien vastausten on mahduttava konseptipaperille, eli vain yksi konseptipaperi palautetaan. Maksimipisteet 28.

1. Määrittele seuraavat käsitteet ja käsiteparit (12 p.)

a) Intertekstuaalisuus (2 p.)

b) Identiteetti ja toimija-asema (eli subjektipositio) (2 + 2 p.)

c) diskurssi (pieni d) ja Diskurssi (iso D) (2 + 2 p.)

d) Affordanssi (2 p.)

2. Vastaa joko kysymykseen a tai b (8 p.)

a) Millaisia kontekstin tasoja voidaan erottaa? Määrittele konteksti lyhyesti ja kuvaile kontekstin tasoja keksimäsi esimerkin avulla. (8 p.)

TAI

b) Kuvaile Norman Faircloughin 3 tasoista viestintätilanteen analyysimallia ("Faircloughin laatikot") (8 p.)

3. Määrittele, mitä tarkoittaa puolustava retoriikka, ja kuvaile retorisessa diskurssianalyysissa tunnistettuja argumentin esittäjään ja esitettyyn argumenttiin liittyviä vaikuttamisen keinoja. (Jokisen artikkeli "Vakuuttavan ja suostuttelevan retoriikan analysoiminen") (8 p.)

Onnea tenttiin!

---------------------------------------

Opettaja: Heidi Hirsto
Tentti 1.11.2019
Ei apuvälineitä


Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Kaikkien vastausten on mahduttava yhdelle konseptipaperille. Maksimipisteet 26.

1.    Määrittele seuraavat käsitteet (5x2p). 
a) intertekstuaalisuus
b) identiteetti
c) tarjouma eli affordanssi
d) ideologinen valta
e) representaatio


2. Vastaa joko kysymykseen a tai b. 
a) Millaisia kontekstin tasoja voidaan erottaa? Määrittele konteksti lyhyesti ja kuvaile kontekstin tasoja keksimäsi esimerkin avulla. (8p.) TAI
b) Kuvaile Norman Fairloughin 3-tasoista viestintätilanteen analyysimallia (”Fairloughin laatikot”). (8p.)

3.Analysoi seuraavalla sivulla olevaa Helsingin Sanomissa julkaistua mielipidekirjoitusta ja sen saamia kommentteja diskurssianalyysin näkökulmasta. Millaisia (esim. ilmastonmuutoksen tai poliittisen vaikuttamisen) Diskursseja teksteistä voi erottaa? Millaisia toimija-asemia niihin liittyy? Perustele vastauksesi ja käytä diskurssianalyysin käsitteitä. (8p.)


Onnea tenttiin!

 

---------------------------------------
 

 

22.3.2019  Heidi Hirsto

 

1. Määrittele lyhyesti kaikki käsitteet ja anna esimerkki. (5 x 2p)

a) Preferenssijäsennys keskustelussa

b) teknologinen arkkitehtuuri

c) institutionaalinen keskustelu

d) intertekstuaalisuus

e) ideologinen valta

 

2. Vastaa joko kysymykseen a tai b. (6p.)

a) Kuvaile Norman Fairlough’n kolmitasoista kriittisen diskurssianalyysin mallia

b) Määrittele tarjouma eli affordanssi ja selitä esimerkin avulla, mitä tarkoittaa, että tarjoumat ovat ”sosiomateriaalisia”.

 

3. Määrittele, mitä tarkoitetaan käsitteillä ison D:n diskurssi ja pikku-D:n diskurssi ja pohdi niiden välistä suhdetta ja yhteyksiä. (6p.)

 

4. Analysoi alla olevaa tekstiä tekstilajin näkökulmasta. Käytä tekstilajiteorian käsitteitä. (8p.)

Hyvinvointi    |   Kolumni

Pääsin neljässä viikossa bikinikuntoon – näillä tehokkailla ohjeilla

Halusin nauttia vaivalla ansaitusta lomasta täysillä. Niinpä aloitin treenin heti, kirjoittaa Janna Rantala.

 

Janna Rantala

Julkaistu: 15.2.2018 4:30 , Päivitetty: 15.2.2018 6:17

 

NELJÄ viikkoa rantalomaan ja bikinikuntoon piti päästä. Tuttu tilanne varmasti monelle.

Halusin nauttia vaivalla ansaitusta lomasta täysillä, mutta mistä ottaisin ajan harjoitteluun, kun perhe ja työ täyttivät kalenterin?

Olin tottunut kyllä kovaan treeniin, mutta nyt realistinen tavoite mietitytti. Aikaa oli niin vähän! Todellisia muutoksia on vaikeampi saavuttaa kuin miltä tosi-tv:ssä näyttää.

Mutta ei tekosyitä – aloitin treenin saman tien.

HARJOITTELUOHJELMANI perustan loi kyseenalaistava sessio, jossa syke sai nousta korkeallekin: Olen ihminen, joka omistaa bikinit. Kahdetkin.

Mitä bikinikunnostani siis puuttuu?

Neljän viikon treenillä voisin olla ehkä kolme-neljä kiloa kevyempi jos oikein rääkkäisin itseäni. Mutta mitä se merkitsisi? Millä kaikella tapaa pienempi rasvaprosentti parantaisi lomakokemustani?

SAISIVATKO reisistäni kadonneet sentit aamuiset peruslenkkini tuntumaan paremmilta? Nauttisinko enemmän tähtitaivaasta jos olkavarteni olisivat kiinteämmät?

Minulla ei ole minkäänlaisia yli- tai alipainoon liittyviä terveysongelmia ja tunnen oloni jo nyt oikein hyväksi. Tavoittelisin siis ulkonäön muutosta. Mutta kenen silmissä?

Kuka edes huomaisi eron?

OLEN käynyt samassa lomakohteessa viimeksi 12 vuotta siten, mutta on vaikea kuvitella, että silloiset ääriviivani olisivat ikuistuneet paikallisten mieleen. Ketä oikeastaan kiinnostaa persukseni muoto?

Ketä sellaista, jonka mielipiteellä on minulle väliä?

Miestäni varmasti kiinnostaa jossakin määrin, mutta perustuuko suhteemme oleellisilta osin bikineihin sonnustautumiseen?

TÄMÄN treenin lisäksi vedin pari-kolme kertaa viikossa pidempikestoisen, matalasykkeisen tuumailun: Millä kaikella tavalla loma eroaa arjesta? Onko niillä tavoilla mitään tekemistä vartaloni muodon, pintarakenteen tai painon kanssa?

Mistä kaikesta lomalle lähtevä minäni oikeastaan koostuu? Ainakin kehosta, mielestä ja ihmissuhteistani. Minkälainen valmistautuminen tekisi terää näille olomuodoilleni?

MIELIKUVAHARJOITTELUA ei kannata väheksyä. Otin tavaksi käyttää arjen pienetkin vapaahetket keskittymällä oleellisiin mielikuviin: Minkähän värinen taivas lomakohteessa on aamuisin? Kukkiiko jokin tuoksuva kasvi?

Miltä kuulostavat lasteni äänet, kun he nousevat merestä ilosta kirkuen? Mahtaako omakin mies näyttää jotenkin toisenlaiselta siinä hiekkaisena köllötellessään?

Miltä tuntuu kun aurinko pitkästä aikaa paistaa iholle?

KEHONHUOLTO unohtuu helposti treenaajalta ja niin joskus minultakin. Jos en muuta ehtinyt niin rullasin ainakin nopeasti illalla yhden huomion:

Minusta ei koskaan saa uimarannan ulkoisesti upeinta naista, mutta olen bikineissäni ihana juuri niiden silmissä, joilla on minulle väliä.

Samalla hieman venyttelin.

Kirjoittaja on lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja kolmen lapsen inhimillinen äiti.