Yksi CoMedian tärkeimmistä tehtävistä on opiskelijoiden edunvalvonta, joka konkretisoituu vuosittain järjestettävään palautekyselyyn. Palautekyselyssä jokainen pääsee tuomaan oman äänensä esiin ottamalla kantaa tärkeisiin opintoihin liittyviin asioihin sekä antamaan palautetta CoMedian hallituksen toiminnasta. Palautekysely järjestettiin helmikuun loppupuolella 13.2. – 27.2.2019. Kerätystä palautteesta järjestettiin avoin palautetilaisuus, jonne olivat tervetulleita kaikki CoMedia ry:n jäsenet. Lisäksi paikalla oli yliopiston henkilökuntaa. Kopomme Janita Tuohino kokosi kyselyn tuloksista ja palautetilaisuudessa käydystä keskustelusta alla olevan yhteenvedon.
Palautekyselyssä opiskelijat pääsevät lisäksi äänestämään suosikkiopettajaansa. Vuoden opettajaksi 2019 äänestettiin Heidi Hirsto, jota kuvailtiin mm. innostavaksi opettajaksi, jonka kursseilla on mielenkiintoista ja ”siellä pysyy jopa hereillä”. Hirston oman innostuneen asenteen kerrottiin myös tarttuvan opiskelijoihin. Halusimme myös palkita kunniamaininnalla toisiksi eniten ääniä saaneen opettajan, joka vuonna 2019 oli Suvi Isohella. Isohellaa kuvailtiin helposti lähestyttäväksi opettajaksi, joka on aina valmis auttamaan ja vastaa aina sähköposteihin. Onnittelut vielä molemmille, teette arvokasta työtä! :)
Opetus
Yli 90% vastaajista piti Adobe-lisenssin tuotteiden oppimista osana koulutustaan joko tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Vastanneiden mielestä toimivimmat opetustekniikat olivat luennot, esseet, harjoitustyöt, verkkotehtävät ja viikkotehtävät. Yliopiston viimeaikainen päätös olla hankkimatta Adobe Creative Cloud -lisenssiä opiskelijoiden käyttöön tänä vuonna oli aihe tärkeä aihe palautetilaisuudessa. Niin opiskelijat kuin henkilökunta yhdessä pitävät lisenssiä erittäin tärkeänä oppimiselle.
Suurin osa vastaajista kyselyssä oli sitä mieltä, että digitaalisia oppimisvälineitä hyödynnetä
än hyvin osana opetusta. Käytettyihin digitaalisiin välineisiin toivottiin myös monipuolisuutta ja parempia etäläsnäolomahdollisuuksia, mutta ei kuitenkaan lähiopetuksen kustannuksella. Myös opettajat ottivat kantaa etäsuoritusmahdollisuuksiin. Palautetilaisuudessa käytiin erittäin mielenkiintoista keskustelua siitä että, olisiko mahdollista jakaa kurssit erikseen etä- ja lähisuoritusryhmiin esimerkiksi kurssitehtävien osalta.
Kyselyyn vastaajat kertoivat antavansa kurssipalautetta, mutta useat kokivat tekevänsä sitä turhaan, sillä he eivät näe palautteensa konkreettisia vaikutuksia. Opiskelumateriaalit koettiin laadukkaiksi, osa käytettävistä kurssikirjoista koettiin kuitenkin hieman vanhoiksi. Palautetilaisuudessa keskustelun aiheeksi nousi se, että koska opiskelijat harvemmin osallistuvat samalle kurssille uudestaan, he harvemmin pääsevät näkemään antamansa palautteen vaikutuksia.
Kurssitoteutus
Palautekyselyssä opiskelijat pääsivät jakamaan tunteitaan onnistuneiden ja epäonnistuneiden kurssien suhteen. Onnistuneita kursseja kyselyyn vastanneet kuvailivat järkeviksi kokonaisuuksiksi, joilla oikeasti oppi jotain, työelämälähtöisyyttä korostettiin ja esiin nousivat useat konkreettisia työelämätaitoja painottavat kurssit. Onnistuneina kursseina nimettiin mm. www-suunnittelu, tekninen viestintä, erikoisalaviestintä sekä mediahistoria ja tulevaisuus.
Epäonnistuneita kursseja kuvailtiin sekaviksi ja toisia kursseja toistaviksi. Epäselvät ohjeistukset, liian tiukat aikataulut ja kurssitehtävien yllättävä lisääntyminen kesken kurssin olivat yleisiä teemoja vastauksissa. Vastanneet nostivat esille myös viime hetken opettajavaihdoksista johtuneita epäselvyyksiä. Erityisesti vastauksista nousi esiin myös opetustavan muuttuminen yllättäen kurssikuvauksesta poiketen lähiopetuksesta etäopetukseen ja sen aiheuttamat vaikeudet opiskelijoille. Palautetilaisuuden keskustelussa nousi esiin myös opettajien kohtaamat haasteet kurssien suhteen, sillä yllättävät aikataulu- ja opettajamuutokset ovat haasteellisia myös henkilökunnan näkökulmasta.
Mieluisimmiksi suoritus- ja arviointitavoiksi koettiin tentit, esseet, sähköiset tentit ja harjoitustyöt. Puheenjohtaja Kaukovaaran heittämän vitsin jälkeen keskustelussa nousi esille ryhmätöiden vähäinen mieluisuus ja sen mahdolliset syyt.
Keskustelussa nousi esiin mielenkiintoinen näkökulma siitä, kuinka ryhmätöissä tavoitteena oleva yhdessä tekeminen ja motivoiva keskustelu onnistuvat harvoin, mutta onnistuessaan ovat erinomaisia oppimiskeinoja. Suurimmaksi haasteeksi ryhmätöissä koettiin ryhmän jäsenten aikataulujen yhteensovittaminen.
Palautetilaisuudessa usea paikallaolija jakoi henkilökohtaisia kokemuksiaan aiheesta ja keskustelussa päästiin pohtimaan syvällisesti ryhmätöiden merkitystä oppimisen kannalta.
Kyselyyn vastanneiden mukaan luentokursseille pääseminen on helppoa, mutta työelämälähtöisiin harjoitusryhmiin pääseminen koettiin vaikeaksi. Vastauksista nousi erityisesti esiin brändijohtamisen 5 viestinnän opiskelijan kiintiö, digitaalinen markkinointi ja viestintä -kurssin opiskelijamäärä sekä visuaalisen viestinnän rajattu kurssikoko. Kurssipaikkojen rajallisista määristä keskusteltiin myös palautetilaisuudessa. Yleisenä konsensuksena keskustelusta nousi ilmi, että rajoitteet eivät ole kenenkään suosiossa, mutta ovat kytkeytyneinä yliopiston rahoitukseen liittyviin syihin.
Vaihto-opiskelu
Palautekyselyssä kaavoitettiin tänä vuonna myös viestinnän opiskelijoiden näkemyksiä vaihto-opiskelusta. 28,3% vastaajista kertoo joko käyneensä vaihdossa tai olevansa keskellä vaihtoonlähtöprosessia. Yli puolet vastaajista kertoo olevansa halukkaita lähtemään vaihtoon, mutta vastauksista nousee esille tyytymättömyys tarjottuihin vaihtokohteisiin. Yli 90% vastaajista kuitenkin uskoi vaihto-opiskelun hyödyttävän opintoja. Vaihtoon lähteminen koettiin kyselyn perusteella työlääksi prosessiksi, mutta vaihtoon oli kuitenkin vastaajien mielestä helppo päästä.
Kyselyssä annoimme myös opiskelijoille mahdollisuuden kertoa omasta unelmavaihtokohteestaan. Vastauksissa nousivat esiin kaipuu isoihin kaupunkeihin, joissa pystyisi opiskelemaan oikeasti viestintää, eikä vain esimerkiksi kieliä.
Palautetilaisuudessa oli läsnä myös yliopiston liikkuvuuspalveluiden edustaja. Keskustelun teemaksi vaihto-opintojen suhteen nousi prosessin monimutkaisuus ja haastavuus. Keskustelussa tuli myös ilmi toive mahdollisuudesta korvata vaihtokursseilla osittain opintoihin kuuluvia pakollisia kursseja. Sopivien vastaavuuksien löytäminen kursseille ei ole haastavaa vain opiskelijoille, vaan myös henkilökunnalle itselleen.
Tyytyväisyys
Yli 95% kyselyyn vastanneista piti pääainettaan ja koulutusohjelmaansa kiinnostavina. Suurin osa opiskelijoista aikoo suorittaa tutkintonsa loppuun yliopistossamme, mutta vastauksissa on nähtävissä hajontaa kandin jälkeisten tutkintojen suhteen. 26,6% prosenttia vastaajista harkitsee tai aikoo vaihtaa toiseen oppilaitokseen. Noin 90% vastaajista koki työllistyvänsä tutkinnolla valmistuttuaan.
Tutkintoa hidastaviksi tekijöiksi opiskelijat kokevat motivaation puutteen, vaihdon ja työt sekä omien aikataulujen sovittamisen kurssiaikatauluihin. Suurin osa vastaajista koki, että uusi markkinoinnin kanssa yhteinen yksikkö ei ole näkynyt mitenkään heidän opinnoissaan. Vastauksissa toivottiinkin, että yksikön jakaminen edesauttaisi markkinoinnin kursseille pääsemistä. Alojen välistä yhteistyötä toivottiin lisää, mikä nousi esiin myös palautetilaisuudessa käydyssä keskustelussa.
Työelämälähtöisyys
51,7% palautekyselyyn vastanneista koki, ettei opetus ole työelämälähtöistä. Kursseista, jossa työelämälähtöisyys näkyy parhaiten, kyselyssä nostetaan esille www-suunnittelu, visuaalinen viestintä, digitaalisen median työvälineet sekä digitaalinen markkinointi ja viestintä. Työelämäyhteistyötä yliopistolla toivottiin enemmän case-töiden ja vierailijaluentojen kautta.
Palautetilaisuudessa keskustelua käytiin sitä, mitä on akateeminen työelämälähtöisyys. Keskustelussa nousi esiin se huomio, että vaikka itse kurssin sisältö olisikin voimakkaasti teoreettista, lähiopetuksessa ovat aina läsnä sosiaaliset taidot, jotka ovat yksi tärkeimmistä työelämätaidoista.
Noin 13% palautekyselyyn vastanneista koki, ettei ollut saanut tarpeeksi ohjausta urasuunnitteluissa. Uraohjauksessa toivottiin nousevan esiin enemmän konkreettisia keskusteluja ja ohjeita opintojen suunnittelusta sekä apua CV:n tekoon ja mahdollista mentorihenkistä alumnitoimintaa.
Palautetilaisuudessa keskustelun aiheeksi nousi se, että urapalveluista kysyttäessä usea vastaajista oli maininnut viestinnän amanuenssi Hanna Korpelan, mutta ei varsinaisia urapalveluita. Urapalvelut tarjoavat apua juuri esimerkiksi opintojen suunnitteluun ja CV:n tekoon, jota opiskelijat vastauksissaan toivoivat. Opiskelijat olevat kuulemma kuitenkin silti aina tervetulleita keskustelemaan amanuenssi Korpelan kanssa, joka omien sanojensa mukaan ”osaa kyllä aina sitten ohjata oikeaan paikkaan”.
Suurkiitos vielä kaikille palautekyselyyn vastanneille ja palautetilaisuuteen osallistuneille!
-Janita Tuohino, kopo 2019