CoMedia ry

Vaasan yliopiston viestintätieteilijät

Y-tunnus: 2058293-3

 

Sähköposti

callitus(at)uwasa.fi

Postiosoite 

Yliopistonranta 5, 65200 Vaasa

 

Käyntiosoite 

Colo, Technobotnia

Puuvillakuja 3, 65200 Vaasa

Vanhoja VINE-ohjelman tenttejä

Tältä sivulta löytyy viestinnän kandidaattiohjelmaa (VIEK) edeltäneen viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman (VINE) tenttejä. Vaikka kurssien sisällöt ovatkin muuttuneet ohjelmanvaihdoksen myötä, voi näistä tenteistä kuitenkin olla hyötyä nykyisen ohjelman tentteihin kertaamisessa.

Tällä sivulla voit tarkastella seuraavia tenttejä:

Koulutusohjelman yhteiset opinnot

TEVI1001 / VIES1003 Terminologisen tutkimuksen perusteet

VINE1001 Mediatutkimuksen ja digitaalisen viestinnän peruskurssi

VINE0001 Johdatus viestinnän tutkimukseen

Viestinnän pääaineopinnot

VINE1004 Erikoisalaviestintä

VINE1005 Semantiikka ja pragmatiikka

VINE2001 Puhe ja vuorovaikutus

VINE2002 Teksti ja diskurssi

TEVI1001 / VIES1003 Terminologisen tutkimuksen perusteet

TEVI1001 Terminologisen tutkimuksen perusteet -kurssilla on vastaavia sisältöjä vanhan opintosuunnitelman VIES1003 Terminologisen tutkimuksen perusteet -kurssin kanssa. Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön lukuvuonna 2012-2013


12.5.2007. Tentaattori: Sari Itävuori-Rinne


1. Miten Picht (+ Arntz, Draskau) määrittelee termin? Selvitä hyvän termin ominaisuudet ja anna esimerkkejä erilaisista termeistä. (4 p.)


2. Millaisia ovat loogiset ja ontologiset käsitesuhteet? Anna esimerkkejä ja selvitä myös eri tyyppien tärkeimmät alalajit. (4 p.)


3. Selitä käsitteet: (4 p.)

  • käsitteen sisältö ja ala

  • polysemia ja homonymia

  • reaalimääritelmä

  • liian suppea määritelmä.


9.5.2009. Tentaattori: Terttu Harakka


1. Miten Picht (+ Arntz, Draskau) määrittelevät käsitteen? Selitä esimerkkien avulla: 

- tarkoite, käsite ja termi sekä 
- erilaiset käsitepiirteet (4op.)


2. Millaisia ovat loogiset ja ontologiset käsitesuhteet (myös tärkeimmät alalajit)? Anna esimerkkejä sen tyypeistä ja niiden keskinäisistä eroista. (4op.)


3. Selitä seuraavat käsitteet (4op.) 


-Kehämääritelmä 
-Negatiivinen määritelmä 
-Reaalimääritelmä 
-Kontekstimääritelmä


Tentin maksimipisteet ovat yhteensä 12, ja harjoitustyöstä voit saada enintään 8 p. Kurssisuorituksen hyväksymiseen tarvitset min. 10 p. Tentistä on kuitenkin saatava vähintään 6op.


13.6.2009. Tentaattori: Terttu Harakka


1. Miten Picht (+ Arntz, Draskau) määrittelee termin? Selitä esimerkkien avulla. (4 p.)

2. Millaisia ovat koostumussuhteiset käsitejärjestelmät? Anna esimerkkejä (4p.)


3. Selitä käsitteet (4p.) 

-Käsitepiirre 
-Synonyymi 
-Ekvivalentti 
-Petollinen ystävä


Tentin maksimipisteet ovat yhteensä 12, ja harjoitustyöstä voit saada enintään 8 p. Kurssisuorituksen hyväksymiseen tarvitset min. 10 p. Tentistä on kuitenkin saatava vähintään 6op.

 

VINE1001 Mediatutkimuksen ja digitaalisen viestinnän peruskurssi

1. tentti 28.05.2015


Ensimmäinen tehtävä perustuu luentoihin. Kahdesta kysymyksestä vastaa toiseen (joko a tai b). Pituus vähintään yksi sivu.

Toinen tehtävä perustuu kurssikirjallisuuteen. Kahdesta kysymyksestä vastaa toiseen (joko a tai b). Pituus vähintään yksi sivu.

Kolmas tehtävä on pakollinen. Siinä esitetyt käsitteet tulee avata, ne ovat tuttuja sekä kirjoista että luennoista.


1 a. Avaa käsitteet ikoni, indeksi ja symboli ja kerro niistä esimerkkejä. Analysoi kuvaa (tässä kuva Uuno Turhapurosta) käsitteiden avulla. Pohdi kuvan kulttuurisidonnaisuutta.


1 b. Mitä on voyerismi? Kerro sen ja katselukokemuksen yhteensovittamisesta mediatutkimuksen näkökulmasta. Miten voyerismi toteutuu tietyn mediatekstin (esim. elokuva) kautta? Pohdi käsitettä esimerkkien avulla. 



2 a. Mitä on joukkoviestintä? Avaa käsite ja kerro joukkoviestinnästä sekä siirto- että yhteisyysnäkökulmasta esimerkkien kautta. Pohdi myös, mitä eroa on joukko- ja kohdeviestinnällä.


2 b. Joukkoviestinnän tuottamien tekstien yksi ikuisuusongelma on kysymys, lukeeko yleisö tekstistä siihen tuotannon/tekstien kirjoittajan lataamat merkitykset. Kerro aktiivisesta yleisöstä tekstien tulkitsijana, yleisössä tapahtuneesta muutoksesta ja seikoista, jotka lukutapaan/tulkintaan vaikuttavat. 


3. Avaa lyhyesti seuraavat käsitteet


a. fabula

b. parole

c. meemi

d. intertekstuaalisuus

e. myytti

f. eliittilehdistö

g. diskurssi

h. kultivaatioteoria

 

VINE0001 Johdatus viestinnän tutkimukseen

VINE0001 Johdatus viestinnän tutkimukseen -kurssilla on vastaavia sisältöjä vanhan opintosuunnitelman VIES1004

Mediatutkimuksen ja journalistiikan peruskurssin kanssa. Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön lukuvuonna 2012-2013


28.2.2009. Tentaattori: Veijo Hietala


Huom. tentissä vastataan yhteensä vain kolmeen kysymykseen!


1. Mitä funktionalistinen yhteiskuntateoria tarkoittaa ja millaisia tehtäviä se näkee medioilla Kuneliuksen mielestä? (Viestinnän vallassa)

sekä vastaa yhteen kysymykseen kummastakin ryhmästä:


LUENNOT:

2. Kuvaile yhteiskuntatieteellisen ("tiedostustutkimuksellinen") mediatutkimuksen kahta perinnettä. 


3. Selvittele Hayden Whiten narratologisia näkemyksiä historiankirjoituksesta sekä pohdi niiden soveltuvuutta nykymedian.


GRIPSRUD: 

4. Millainen on "klassinen julkinen sfääri"? Kenen teoria ja miten suhtautuu nykyiseen mediakulttuuriin Gripsrudin mielestä? 


5. Selvittele Pierre Bourdieun teoriaa pääoman (capital) muodoista.


6.2.2010. Tentaattori: Veijo Hietala


LUENNOT:


1. Kuvaile yhteiskuntatieteellisen ("tiedotustutkimuksellisen") mediatutkimuksen kahta perinnettä. Milloin syntyivät, millaisia metodeja käyttivät, millainen oli niiden näkemys ihmisen ja median suhteesta?


2. Mitä konstruktionismi tarkoittaa kulttuuritutkimuksessa ja miten se liittyy medioihin?


GRIPSRUD:


3. Millainen oli "klassinen julkinen svääri"? Kenen teoria ja miten soveltuu nykymedioihin Gripsrudin mielestä?


4. Hermeneutiikka mediatutkimuksessa. Selvittele suuntauksen taustaa, filosofisia pääpointteja sekä sovellutusmahdollisuuksia.

 

VINE1004 Erikoisalaviestintä

VINE1004 Erikoisalaviestintä

1. Esittele Gottin teoksessa mainituista erikoiskielen tekstuaalisista piirteistä vähintään viisi, ja anna jokaisesta esimerkki. (leksikaaliset ja syntaktiset piirteet)


2. Kuvaile erikoisalaviestintää jossakin tietyssä organisaatiossa (esim. sairaala) esimerkkien avuin

 

VINE1005 Semantiikka ja pragmatiikka

Tentti 10.04.2015


Tentti sisältää kolme tehtävää. Vastaa kaikkiin. Jokaisesta täytyy saada puolet oikein, jotta läpäisee tentin. 


1. Määrittele seuraavat käsitteet (kurssikirjallisuuden ja luentojen pohjalta) ja kirjoita myös jokaisesta esimerkki.


a) ekstensio

b) intensio

c) spesifinen referenssi

d) hyponymia ja siihen liittyvät käsitteet

e) meronymia ja siihen liittyvät käsitteet

f) propositio


2. Modaalisuus (kurssikirjojen ja luentojen pohjalta)


3. Pohdi keskustelua ja vuorovaikutusta. Tuo esille Gricen maksiimit ja kohteliaisuus. (kurssikirjallisuuden ja luentojen pohjalta) Vastauksen pituus saa olla enintään 2 sivua.

 

VINE2001 Puhe ja vuorovaikutus

Tentti 18.2.2015 


Kysymykset 1-3 perustuvat luentoihin, kysymykset 4-5 kirjallisuuteen. Vastaa kahteen luentokysymykseen ja yhteen kirjallisuuskysymykseen. 


1. Vastaa seuraaviin alakohtiin a ja b koskien sekventiaalisuutta:


a. Selitä, mitä tarkoitetaan vuorovaikutuksen sekventiaalisuudella.


b. Määrittele ja anna esimerkki seuraavista sekvensseistä:

- sekvenssi institutionaalisena vuorovaikutuksena

-sekvenssi arkisessa vuorovaikutustilanteessa

-välisekvenssi


2. Kuvaile kaksi erilaista tapaa, joilla veirusparin jälkijäsen on mahdollista tunnistaa joko preferoiduksi tai preferoimattomaksi. Selitä lisäksi, millaiset piirteet osoittavat jälkijäsenen preferoimattomuutta.


3. Vastaa seuraaviin alakohtiin koskien vuorottelua: 


a. Määrittele käsite "vuoronrakennusyksikkö".


b. Millaisia piirteitä liittyy vapaan arkikeskustelun vuorotteluun?


4. Vastaa Haakanan, Raevaaran ja Ruusuvuoren artikkelin perusteella seuraaviin alakohtiin a ja b:


a. Millä tavoin potilaiden vaikeus ymmärtää lääketieteellisiä termejä tulee esiin lääkärin vastaanotolla? Miten näitä ymmärrysongelmia voidaan käsitellä ja ratkaista vuorovaikutuksessa?


b. Millaisissa tilanteissa potilaat itse käyttävät erityistermejä?


5. Vertaile Lehtisen artikkelin perusteella sitä, millaisia toimintamahdollisuuksia, velvollisuuksia ja oikeuksia raamatuntutkiskelun maallikko-opettajalle kuuluu verrattuna muihin tutkiskelun osallistujiin. Pohdi lisäksi, miten erot opettajan ja muiden osallistujien toimintamahdollisuuksissa tulevat ilmi vuorovaikutuksessa.




Tentti 25.2.2016


Kysymykset 1-3 perustuvat luentoihin, kysymykset 4-5 kirjallisuuteen. Vastaa kahteen luentokysymykseen ja yhteen kirjallisuuskysymykseen. 


1. Vastaa seuraaviin alakohtiin a–c:


a. Mainitse neljä kriteeriä, joiden perusteella kahden vuoron voidaan päätellä muodostavan vierusparin.


b. Tarkastele [alla olevaa] litteraatiota puhelinkeskustelun aloituksesta. Tunnista ja nimeä litteraatiosta – rivinumeroihin viittaamalla – seuraavat vuorovaikutuksen käsitteet:

- vieruspari

- sekvenssi

- esisekvenssi


c. Määrittele, millainen sekvenssi ja vieruspari litteraatiosta nimeämäsi sekvenssi ja vieruspari ovat (esim. neuvon pyytäminen – neuvominen – kiittäminen, ehdotus – ehdotuksen hyväksyminen/hylkääminen jne...)


2. Pohdi opetustilannetta institutionaalisena vuorovaikutustilanteena seuraavien kohtien avulla:


a. Esittele neljä vuorovaikutuksen piirrettä, joissa opetustilanteen institutionaalisuus näkyy. Anna piirteistä konkreettisia esimerkkejä! (Huom: älä mainitse kolmannen position vuoroa esimerkkinä tässä kohdassa)


b. Selitä, mitä tarkoitetaan niin kutsutulla "kolmannen position vuorolla", joka on tyypillinen opetusvuorovaikutuksessa.


c. Pohdi vuoron käsitettä ja vuorottelua seuraavien kohtien avulla:

Selitä, mitä tarkoitetaan vuoron käsitteellä ja kerro, millaisista osista vuoro rakentuu. Anna konkreettinen esimerkki vuorosta. Esittele kolme piirrettä, jotka kuvaavat vuorottelua (=vuorojen esittämistä/vaihtumista) arkikeskustelussa.

4. Arminen käsittelee artikkelissaan vuorovaikutusta Nimettömien Alkoholistien (AA) palavereissa. Kerro, millaisista osista palaverin osallistujan puheenvuoron avaus tyypillisesti rakentuu. Selitä myös, millaisia merkityksiä liittyy siihen piirteeseen, että palaverin osallistuja viittaa omassa puheenvuorossaan aikaisempaan puhujaan.


5. Berg käsittelee artikkelissaan toimittajien kysymysten muotoilua poliittisissa televisiokeskusteluissa. Vastaa seuraaviin kysymyksiin Bergin artikkelin perusteella:

- Mitä tarkoitetaan niin sanotuilla presuppositioilla, joita esiintyy kysymyksissä, joita toimittajat esittävät haastateltavina oleville poliitikoille? Keksi oma esimerkki kysymyksestä, johon sisältyy presuppositio.

- Miten poliitikko tyypillisesti reagoi toimittajan kysymykseen, johon sisältyy presuppositio?

 

VINE2002 Teksti ja diskurssi

Tentti 6.2.2016


Vastaa molempiin kysymyksiin. 

1. Määrittele käsitteet (kurssikirjallisuuteen ja luentoihin pohjautuen).

- sosiaalinen konstruktionismi (konstuktivismi)
- tekstityypit
- kielen funktiot (systeemis-funktionaalinen kieliteoria, Halliday)
- diskurssi ja diskurssit (Pietikäisen ja Mäntysen käyttämällä tavalla)


2. Pohdi genreä ja intertekstuaalisuutta. (Vastauksen tulee pohjautua Anna Solinin artikkeliin Genre ja intertekstuaalisuus teoksessa Anne Mäntynen, Susanna Shore & Anna Solin (toim.). Genre – Tekstilaji.)


Tentti 22.4.2016


Vastaa molempiin kysymyksiin.


1. Määrittele käsitteet (kurssikirjallisuuden ja luentojen pohjalta)

a. Sosiaalinen konstruktivismi

b. Kielen funktiot (systeemis-funktionaalisen kieliteorian mukaan)

c. Diskurssijärjestys


2. Pohdi genreä yhteisöllisenä resurssina. Pohjaa vastauksesi etenkin Anna Solinin artikkeliin Genre ja intertekstuaalisuus teoksessa Anne Mäntynen, Susanna Shore & Anna Solin (toim.). Genre – tekstilaji.