
Yksi CoMedian tärkeimmistä tehtävistä on edunvalvonta, joka konkretisoituu vuosittain järjestettävään palautekyselyyn. Palautekyselyn tarkoitus on antaa opiskelijoillemme tilaisuus käyttää ääntään, ja kertoa rehellistä palautetta niin opintoihin kuin ainejärjestön toimintaankin liittyen. Tänä vuonna palautteen antamisen merkitys tuntui kasvaneen entisestään – vuosi on ollut monille vaikea yhtäkkisen etäopintoihin siirtymisen johdosta.
Palautekysely oli tänä vuonna auki 22.2.–7.3. Kerätyn palautteen pohjalta järjestettiin palautetilaisuus, jonne olivat tervetulleita kaikki CoMedia ry:n jäsenet. Lisäksi paikalla oli yliopiston henkilökuntaa. Palautetilaisuus järjestettiin ensimmäistä kertaa Zoomin välityksellä, ja se onnistui todella hyvin. Koulutuspoliittinen vastaavamme Elina Latvala kokosi kyselyn tuloksista ja palautetilaisuudessa käydystä keskustelusta alla olevan yhteenvedon. Yhteenvedossa käsitellään opetukseen, kurssitoteutukseen, tyytyväisyyteen, työelämälähtöisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä.
Palautetilaisuudessa palkittiin perinteen mukaan myös vuoden opettaja. Tänä vuonna palkinnon sai Suvi Isohella. Opiskelijat olivat kuvailleet Suvia ystävälliseksi, lämminhenkiseksi ja helposti lähestyttäväksi opettajaksi. Erityiskiitosta hän sai kandiryhmä onnistuneesta järjestämisestä sekä kannustavasta ja ymmärtäväisestä opetustyylistä. "Suvi on tukenut opinnoissa vaikean vuoden aikana.", eräs opiskelija oli kirjoittanut. Onnittelut vielä Suvi, tekemäsi työ on korvaamatonta!

Opetus
Opiskelijat olivat sitä mieltä, että etäaika on aiheuttanut jonkin verran vaikeuksia kurssien suoritustavoissa. Syynä tähän oli opiskelijoiden kasvanut vastuu omien opintojen aikatauluttamisesta, vuorovaikutteisuuden puute sekä huonosti organisoidut kurssit.
Opiskelijat kokivat, että kurssien työmäärä on lisääntynyt merkittävästi etäopintojen aikana. Myös materiaalien toimivuuden merkitys nostettiin esiin. Enää ei ole välttämättä suotavaa käyttää kurssimateriaalina Tritoniasta löytyviä teoksia, ja etäkurssien Moodle-alustojen käytettävyys koettiin ehdottoman tärkeänä.
Parhaina opetustekniikoina nousivat kyselyssä luennot, viikkotehtävät sekä esseet. Myös harjoitustehtävistä ja verkkotehtävistä pidettiin paljon. Eniten kaivattiin vaihtelevia, vuorovaikutteisia ja opiskelua rytmittäviä suoritustapoja, esimerkiksi liveluentoja sekä pienempiä viikkotehtäviä. Ryhmätyöt aiheuttivat monien mielestä etäaikana kohtuutonta haastetta, mutta niille löytyi myös kannattajia. Zoomin breakout roomit toimivat osan mielestä, mutta joillekin ne aiheuttivat sosiaalista painetta epäselvien ohjeiden ja liian pitkäksi asetetun ajan vuoksi.
Palautetilaisuudessa syntyi mielenkiintoista ja antoisaa keskustelua suoritustapoihin ja opintoihin liittyen. Opettajille aiheutti huolta se, että opiskelijat toivoivat toisaalta vuorovaikutteisuutta mutta silti usein poistuvat luennoilta breakout roomeihin jaettaessa. Opiskelijoista ratkaisu tähän olisivat tarpeeksi selkeät, tekstimuotoiset ohjeet ja opettajien vierailut breakout roomeissa. Tehtävät tulisi myös suunnitella tarpeeksi yksinkertaisiksi, jotta kynnys mikin avaamiselle Zoomissa olisi mahdollisimman matala.
Tilaisuudessa tuli esiin myös pointti siitä, kuinka opiskelijoiden näkökulmasta vuorovaikutteisuudella ei tarkoiteta ainoastaan ”puheviestintää” – myös esimerkiksi muistutussähköpostit tulevista deadlineista ja palautteen antaminen kuuluvat kategoriaan. Etäajan opetukseen ja suoritustapoihin oli paljon eri näkökulmia. Keskustelu avarsi varmasti puolin ja toisin ajatuksia kurssikäytänteistä. Parhaiden toimintatapojen etsiminen jatkuu edelleen.
Kurssitoteutus
Palautekyselyssä opiskelijat pääsivät jakamaan kokemuksiaan onnistuneiden ja epäonnistuneiden kurssien suhteen. Onnistuneet kurssit peilattiin erityisesti etäaikaan sekä käytännönläheisyyteen. Opiskelijat arvostivat hyvin rytmitettyjä, selkeitä ja sopivan interaktiivisia kursseja. Tällaisia olivat olleet muun muassa journalistinen työprosessi, erikoisalaviestinnän jatkokurssi, tekninen viestintä ja mediatutkimuksen teoria.
Epäonnistuneita kursseja kuvailtiin sekaviksi tai epäselviksi ja niiden työmäärä koettiin usein kohtuuttomaksi. Opiskelijat kokivat erityisen hankalaksi, jos kurssilta puuttui osallistavuus tai palautteen antaminen, sen suoritustavat tai muut ohjeet jäivät epäselviksi ja jos kurssi oli ajoitettu huonosti. Joissakin kursseissa suoritustavat eivät opiskelijoiden mielestä sopineet kurssin luonteeseen. Palautetilaisuudessa kaikki osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että etäaika aiheutti erityisesti keväällä 2020 suuria haasteita, kun koronatilanne paheni ja tilanne tuli täysin uutena kaikille. Paljon on kuitenkin opittu, ja tilaisuudessakin käydyt ehdotukset auttavat varmasti opettajia kehittämään kurssejaan.
Kyselyssä ilmeni, että suurin osa opiskelijoista antaa kurssipalautetta vähintään välillä. Monet opiskelijoista eivät kuitenkaan näe palautteensa todellista vaikutusta. Keskustelua heräsikin palautteen antamisesta yleisesti. Tilaisuudessa kävi ilmi, että tieto ei liiku kovin hyvin opettajien ja opiskelijoiden välillä, minkä vuoksi opiskelijoita tulisi rohkaista antamaan palautetta jo kurssin aikana. Vastaavasti opiskelijat ehdottivat opettajille yhteenvetoviestejä palautteen antamisen keinona kurssitehtävien kohdalla – yksilöllisen palautteen sijaan toimiva konsepti on tarkastella, miten koko ryhmä on onnistunut ja missä on vielä kehitettävää. Tämä vähentäisi myös opettajien taakkaa.
Tyytyväisyys
Yli 89% vastanneista piti pääainettaan ja koulutusohjelmaansa kiinnostavina. Suurin osa aikoo suorittaa tutkintonsa loppuun nykyisessä Vaasan yliopistossa, mutta vastauksissa oli nähtävillä hajontaa kandin jälkeisten tutkintojen suhteen. 32,9% harkitsee tai aikoo vaihtaa toiseen oppilaitokseen. Noin 73% uskoo työllistyvänsä tutkinnollaan valmistuttuaan.
Työelämälähtöisyys
43,1% palautekyselyyn vastanneista koki, ettei opetus ole työelämälähtöistä. Kursseista, joilla työelämälähtöisyys näkyy parhaiten, kyselyssä nostettiin esille visuaalinen viestintä, journalistinen työprosessi, digitaaliset työkalut, tekninen viestintä ja erikoisalaviestintä. Työelämäyhteistyötä yliopistolla toivottiin enemmän case-töiden, yritysyhteistöiden ja vierailijaluentojen kautta.
Keskustelimme palautetilaisuudessa paljon työelämälähtöisyydestä ja siitä, miten viestinnän kursseille saisi tätä lisää. Kyselyn vastauksissa nousi esiin ehdotus esimerkiksi vierailijaluennoista, joissa kurssille tulisi puhumaan jonkin yrityksen edustaja yleisesti hyödynnettyjen tutkijoiden sijaan. Dekaani ehdotti myös enemmän yhteistyötä markkinoinnin kurssien kanssa. Niin opiskelijat kuin opettajatkin suhtautuivat ajatukseen vierailijaluennoista myönteisesti. Kyseessä on kuitenkin loppujen lopuksi resurssikysymys.
Kyselyssä nousi erityisen selkeästi esiin Adoben ohjelmat ja niiden oppimisen tärkeys opiskelijoille. Yli 95% opiskelijoista piti Aboben ohjelmien oppimista tärkeänä. Palautetilaisuudessa käytiin keskustelua sitä, mitä on akateeminen työelämälähtöisyys – yliopisto-opinnot ovat lähtökohtaisesti melko teoreettisia, ja tasapainottelu käytännön kanssa on välillä vaikeaa. Opiskelijat toivat esiin pointin harjoittelupaikkojen vaatimuksista, joihin Adoben ohjelmien osaaminen poikkeuksetta kuuluu. Positiivisena asiana oli, että suunnitteilla on tulevalle vuodelle ohjelmien käytön lisääminen joidenkin kurssien osalta.
Hyvinvointi
Lisäsimme palautekyselyyn uutena osiona hyvinvoinnin. Tälle nähtiin tarve, koska etäaika on lisännyt merkittävästi korkeakouluopiskelijoiden uupumusta. Halusimme ainejärjestönä kuulla jäsenistömme jaksamisesta lisää, ja viedä dataa eteenpäin myös yliopiston henkilökunnalle.
Osiosta kävi ilmi huolestuttavia tuloksia. Vastausten perusteella korona-aika on vaikuttanut suurimman osan opiskelumotivaatioon, sosiaalisiin suhteisiin ja jaksamiseen erittäin paljon. 48,6% vastaajista koki olevansa uupunut ja 43,1% vastasi kokevansa ajoittaista uupumusta. Uupumuksen syitä olivat yhteisöllisyyden puuttuminen, yksinäisyys, alituinen stressitila ja ahdistus, kotona opiskelu, kurssien suuri kuormitus ja epävarmuus tulevasta.
Opiskelijoiden jaksaminen puhututti myös palautetilaisuudessa jonkun verran. Opettajista luvut olivat huolestuttavia ja erityisesti neuvottomuus ongelman ratkaisemisessa aiheutti heissä huolta. Uupumuskysymys on kuitenkin opettajien pöydällä, ja keskustelu sen ehkäisemisestä tulee jatkumaan. CoMedia kokee, että tapahtumilla on tällä hetkellä suuri merkitys arjen harmauden rikkojina, ja olemmekin ainejärjestönä pyrkineet ottamaan mahdollisimman laajalti huomioon jäsenistömme toiveet näihin liittyen.
Suurkiitos vielä kaikille palautekyselyyn vastanneille ja palautetilaisuuteen osallistuneille!
Elina Latvala, koulutuspoliittinen vastaava 2021
Comments