Opiskelijoiden edunvalvonta on yksi CoMedian tärkeimmistä tehtävistä. Edunvalvonta konkretisoituu vuosittain järjestettävän palautekyselyn kautta, jossa jokainen pääsee tuomaan oman äänensä esiin ottamalla kantaa tärkeisiin opintoihin liittyviin teemoihin sekä antamaan palautetta CoMedian hallituksen toiminnasta. Tänä vuonna palautekysely järjestettiin helmikuussa 13.2.-27.2.2023. Kerätystä palautteesta järjestettiin avoin palautetilaisuus, jonne olivat tervetulleita kaikki CoMedia ry:n jäsenet. Lisäksi paikalla oli yliopiston henkilökuntaa. Kopomme Riina Hynönen kokosi kyselyn tuloksista ja palautetilaisuudessa käydystä keskustelusta alla olevan yhteenvedon.
Tänä vuonna CoMedian palautekyselyssä pyrittiin selvittämään, kuinka opiskelijaelämä on muuttunut koronapandemian jälkeen ja millaista opiskelijan arki on tänä päivänä.
Palautekyselyn statistiikka
Palautekyselyyn vastasi tänä vuonna 92 henkilöä, mikä vastaa noin kolmasosaa CoMedian jäsenmäärästä. 96,7 % vastaajista olivat CoMedia Ry:n jäseniä, 2,2 % vastaajista eivät kuuluneet mihinkään ainejärjestöön. Vastaajista 71,7 % opiskelee VIEK-koulutusohjelmassa. 26 % VIMA-koulutusohjelmassa, joista 13 % suuntautumisenaan digitaalinen media ja 13 % organisaatioiden viestintä. 2,2 % vastaajista ilmoitti opiskelevansa TEVI-koulutusohjelmassa.
Kyselyyn vastanneista 79,3 % asuu Vaasassa ja 20,7 % on suorittaa tutkintoaan etänä. Valtaosa vastanneista koki, että lähiopetusta tulisi olla kaksi tai kolme luentoa viikossa, jotta Vaasassa oleminen nähtäisiin järkevänä. Avoimissa vastauksissa korostui se, kuinka opiskelijat ovat tehneet korona-aikana omiin elämiinsä liittyviä päätöksiä, eikä usealla ole mahdollisuutta siirtyä Vaasaan enää pysyvästi. Koronavuosina aloittaneet opiskelijat toivovat, että he saisivat suorittaa tutkintonsa loppuun niin, että etämahdollisuus säilytetään.
Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 44 % ei työskentele opintojen ohella. 40,2 % työskentelee osa-aikaisessa työssä opintojensa ohella. Vastauksissa huomattavaa on se, että erittäin harva ensimmäisen vuoden opiskelija työskentelee opintojen ohella, mutta toisen, kolmannen ja maisterivaiheen opiskelijoissa tilanne on päinvastainen. Kyselyyn vastanneista opinnoissaan pidemmälle edenneistä valtaosa on joko osa-aikatyössä, kokopäivätyössä tai harjoittelussa.
Palautekyselyssä opiskelijat pääsivät äänestämään työssään erittäin onnistunutta opettajaa. Vuoden 2023 opettajaksi äänestettiin Niina Nissilä, jota kuvailtiin muun muassa kannustavaksi, innostavaksi sekä empaattiseksi opettajaksi, jonka toiminnasta välittyy aito mielenkiinto opiskelijoiden ajatuksia kohtaan. Erityistä kiitosta hän sai myös onnistuneista kurssitoteutuksista esimerkiksi käsiteanalyysiin liittyen.
Halusimme myös palkita kunniamaininnalla kaksi muuta toiseksi eniten ääniä saanutta opettajaa, jotka olivat Sebastian Laitila sekä Tomi Laapotti. Opiskelijat kuvailevat Sebastiania joustavana ja työelämälähtöisenä opettajana, joka on aina valmis auttamaan tilanteesta riippumatta. Hän luo kursseillaan innostavan ilmapiirin, jossa on turvallista opetella uusia taitoja. Opiskelijat kuvaavat Tomia inspiroivaksi ja yhteistyökykyiseksi opettajaksi, joka kannustaa dialogiin. Hänen luentonsa ovat poikkeuksellisen selkeitä ja erinomaisesti strukturoituja.
Opetus, opetusmateriaalit sekä suoritus- ja arviointitavat
Kyselyyn vastanneista suurin osa oli sitä mieltä, että viestintätieteiden kursseille on helppo päästä (83,5 %). Vastaajista 29,3 % mukaan opettajat joustavat tarpeeksi poikkeustilanteissa ja 59,8 % mukaan jousto riippuu opettajasta. Mieluisimmiksi opetustavoiksi koettiin luennot (71,7 %), viikkotehtävät (59, 8 %) ja verkkotehtävät (56,5%).
Mieluisimmiksi suoritus- ja arviointitavoiksi koettiin viikkotehtävät (79,3 %), harjoitustyöt (66,3 %) sekä oppimispäiväkirjat (50 %). Vastanneista 65,6 % toivoo kurssiarvosanan muodostuvan monesta painoarvoltaan pienemmästä tehtävästä. Loput puolestaan toivovat arvosanan koostuvan yhdestä tai kahdesta suuremmasta.
Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 50,5 % osallistuu mieluiten lähiopetukseen. 24,2 % verkko-opetukseen reaaliaikaisesti ja 25,3 % opiskelee mieluiten omaan tahtiin itsenäisesti verkossa.
Digitaidot ja ohjelmisto-osaaminen
Kysyimme, millaisia digitaitoja ja ohjelmisto-osaamista opiskelijat kaipaavat. Vastauksissa korostui erityisesti Adoben ohjelmistoperheen lisäksi erilaiset hallinta- analytiikkatyökalut (Google Analytics ja Google Ads, Meta Business Manager) sekä verkkoalustat (WordPress). Toiveena esitettiin myös erilaisiin tutkimusmenetelmiin hyödynnettäviä ohjelmistoja (esim. Atlas.ti ja litterointi ohjelmistot).
91,1 % kyselyyn vastanneista piti Adoben tuoteperheen osaamista tärkeänä ja top 3 suosituinta ohjelmistoa oli Photoshop, InDesign ja Premiere Pro.
Kurssipalaute
Vastaajista 26,7 % kertoi antavansa palautetta, noin 6 % ei anna palautetta ja suurin osa vastaajista antaa palautetta välillä. Kurssipalautteen antamiseen vaikuttavat vastauksien perusteella muun muassa palautelomakkeen aukioloaika sekä sen löydettävyys esimerkiksi Moodlesta. Opiskelijat kertoivat antavansa palautetta, mikäli kurssi on ollut erityisen onnistunut tai jos se kaipaa kehitystä. Yleensä kokemus keskiverrosta kurssista ei johda kurssipalautteen antamiseen. Vastaajia motivoi, mikäli kurssin alussa kerrotaan, kuinka kurssi on kehittynyt opiskelijoilta saadun palautteen perusteella.
Opiskelijoista noin 30 % koki antamansa palautteen hyödylliseksi. Palautetilaisuudessa kävimme keskustelua siitä, kuinka viime aikoina on ollut haastavaa saada kurssipalautetta ja kuinka Pepissä annettu palaute on anonyymia. Vastaanotetulla kurssipalautteella on vaikutusta muun muassa kurssin kehittämiseen, mutta myös rahoitukseen. Esimerkiksi kurssia VIMA3015 Tutkijan työpaja muutettiin saadun palautteen perusteella. Tulevaisuudessa kurssikokonaisuus on hajautettu kahteen viiden opintopisteen kurssiin. Näistä kursseista tutkimusasetelmaa koskeva kurssi tulee olla käytynä ennen graduryhmään pääsemistä.
Kurssitoteutus
Palautekyselyssä opiskelijat pääsivät jakamaan ajatuksiaan onnistuneiden ja kehitystä kaipaavien kurssien suhteen. Onnistuneita kursseja kyselyyn vastanneet kuvailivat hyvin jäsennellyiksi sekä selkeiksi kokonaisuuksiksi, joissa aikataulut, deadlinet sekä arviointikriteerit olivat helposti löydettävissä. Tänä vuonna onnistuneita kursseja yhdisti myös viikkotehtävät sekä monipuoliset opetustavat. Vastauksissa korostui suoritustavan joustavuus sekä tunne konkreettisesta osaamisesta.
Onnistuneiksi kursseiksi nimettiin muun muassa VIEK2020 Tekninen viestintä, VIEK 2019 Mediatutkimuksen teoria, VIEK1017 Diskurssi ja retoriikka (myös kurssin edeltäjä VIEK2003 Näkökulmia diskurssiin), VIEK2030 Journalismin ja mediatyön perusteet sekä TEVI3002 Käsiteanalyysi.
Eniten kehitystä vaativia kursseja kuvailtiin keskeneräisiksi ja epäselkeiksi. Epäselvyyden tunnistettiin johtuvan vanhoista, keskenään poikkeavista tai muuttuvista aikatauluista sekä puutteellisista tehtävänannoista. Toinen tunnistettu teema liittyy kurssisuoritusten arvioinnin sekä arviointikriteerien osoittamiseen. Kurssien arviointiperusteita ja oppimistavoitteita kuvailtiin ympäripyöreiksi sekä kurssien sisällöistä poikkeaviksi. Pelkkien hyväksytty / hylätty -tehtävien perusteella määräytyviä kurssia-arvosanoja ei koeta perustelluiksi.
Palautetilaisuudessa keskustelimme muun muassa palautteen saamisen sekä arvosanojen merkityksestä opiskelijoille. Opiskelijoille on tärkeää, että saadun palautteen perusteella pystyy kehittymään ja ymmärtämään paremmin kurssiarvosanan muodostumista. Kurssiarvosanojen merkitys johtuu esimerkiksi keskiarvon merkityksestä vaihtoon hakiessa tai mikäli opiskelija haluaa suorittaa maisteriopintonsa muualla.
Opiskelussa kuormittavat tekijät
Kurssitoteutuksissa kuormittaviksi suoritustavoiksi koettiin erilaisten ryhmätöiden tekeminen tilanteissa, joissa ryhmäläisten aikataulut, työrytmit, tavoitteet tai motivaatiot eivät kohtaa. Haasteita koetaan myös kursseilla, jossa on yhdistetty liian montaa eri toteutustapaa (esim. luennot, viikkotehtävät, ryhmätyö ja oppimispäiväkirja). Annetussa palautteessa korostui myös toive siitä, että kurssin tehtävillä olisi useampi palautuspäivämäärä yhden sijasta. Yksi palautuspäivämäärä kaikille kurssin tehtäville koetaan epämotivoivana.
Tyytyväisyys
Kyselyyn vastanneista 87,9 % pitivät pääainettaan ja koulutusohjelmaansa kiinnostavana. Kandivaiheen opiskelijoista 41,8 % aikoo suorittaa maisterin tutkinnon Vaasan yliopistossa, 28,6 % ei osaa sanoa ja 26,4 % opiskelee jo maisterivaiheessa. Noin 74% vastaajista koki työllistyvänsä tutkinnolla valmistuttuaan.
Tutkintoa hidastaviksi tekijöiksi ja erityisiksi haasteiksi opiskelijat kokevat motivaation puutteen sekä jatkuviin muutoksiin sopeutumisen vaikeuden. Esimerkiksi korona-ajan aikana tehdyt järjestelmämuutokset, sivuaineesta siirtyminen moduuleihin sekä epäselvyys etä- ja lähiopetuksen läsnäolovaatimusten välillä vaikuttavat suuresti opiskelijoiden kykyyn suoriutua opinnoistaan. Tilaisuudessa korostettiin sitä, kuinka vanhojen sivuaineopintojen kanssa painivien kannattaa olla yhteydessä omaohjaajaa Hanna Korpelaan.
Työelämälähtöisyys
Kyselyyn vastanneet opiskelijat määrittelevät työelämälähtöisyyden yhteistyötaitojen sekä käytännöntaitojen kautta. Vastauksissa korostuu erilaiset ohjelmisto-osaamiset sekä esimerkiksi kyky antaa ja vastaanottaa palautetta. Kursseja, joissa työelämälähtöisyys näkyy parhaiten ovat esimerkiksi journalismin ja mediatyön perusteet, digitaaliset työkalut sekä tekninen viestintä. Työelämäyhteistyötä yliopistolla toivottiin enemmän esimerkiksi vierailijaluennoitsijoiden kautta sekä erilaisten case-tehtävien (esim. viestintäsuunnitelmien luonnin, projektinhallinnan, yritysten tilaustöiden ja ongelmanratkaisun) kautta niillä kursseilla, joilla on erityinen painopiste työelämälähtöisyydessä.
Vastaajista noin 22 % koki saaneensa tarpeeksi ohjausta urasuunnittelussa. Uraohjauksessa toivottiin saatavan enemmän konkreettisia keskusteluja, ohjeita opintojen suunnittelusta sekä apua oman osaamisen esittämisessä.
Hyvinvointi
Opiskelijahyvinvoinnin näkökulmasta kyselyyn vastanneet kaipaisivat enemmän tukea muun muassa opintojen ja kurssisuoritusten aikatauluttamiseen, urasuunnitteluun, tutkimusmenetelmien perehtymiseen, kampukselle palaamiseen sekä esimerkiksi yksinäisyyden ja vertaistuen löytämisen kanssa. Opiskelijat ovat myös huolissaan mielenterveydestään ja sen vaikutuksista opinnoissa jaksamiseen sekä huijarisyndrooman kokemiseen.
Iso kiitos vielä kaikille palautekyselyyn vastanneille ja palautetilaisuuteen osallistuneille!
-Riina Hynönen, kopo 2023