VIES3002 Teksti ja merkitys

28.3.2008. Tentaattori: Heli Katajamäki

Kirjallisuustenttiä suorittavat:
Vastaa kahteen kysymykseen kielentutkimuksen klassikoista ja yhteen kirjasta Tekstilaji - genre.

Kielentutkimuksen klassikot:
1a. Leo Vygotski: Kieli ja ajattelu ihmisen kehityksessä

1b. Miten funktionaalinen ja formalistinen näkökulma eroavattoisistaan? Vastaa vertaillen Hallidayn systeemis-funktionaalista kielenkuvauksen ja Chomskyn generatiivista transformaatiokieliopinperiaatteita.

1c. Meadin sosiaalisen minän käsite ja sen alakäsitteet

Tekstilaji - genre:
2a. Skeeman käsite ja sen edut/haitat suhteessa muihin tekstin kokonaisrakennetta hahmotteleviin käsitteisiin (Mäntynen)

2b. Swalesin CARS-malli. Esittele ja arvioi soveltuvuutta verratenmuihin aineistoihin (Mäntynen).

 

Lähiopetukseen osallistuneet:
Vastaa yhteen kysymykseen molemmista kirjoista.

Kielentutkimuksen klassikot:
1a. Minkälaisen aikalaisvastaanoton Bally ja Sechehayen toimittama Saussuren Kurssi ilmestyttyään sai? Kerro Meillet'n, Jespersenin ja Bloomfieldin näkemyksistä sekä arvosteluja yhdistävistä piirteistä

1b. Meadin sosiaalisen minän käsite ja sen alakäsitteet

Tekstilaji - genre:
2a. Skeeman käsite ja sen edut/haitat suhteessa muihin tekstin kokonaisrakennetta hahmotteleviin käsitteisiin (Mäntynen)

2b. Swalesin CARS-malli. Esittele ja arvioi soveltuvuutta verratenmuihin aineistoihin (Mäntynen).

 

9.2.2008. Tentaattori: Heli Katajamäki

Kirjallisuustenttiä suorittavat:
Vastaa kahteen kysymykseen kielentutkimuksen klassikoista ja yhteen kirjasta Tekstilaji - genre.

Kielentutkimuksen klassikot:
1a. Harvey Sacks kehitti menetelmän, jota kutsutaan jäsenkategorisoinnin analyysiksi. Millainen se on ja mitä sillä voidaan osoittaa?

1b. Generatiivinen transformaatiokielioppi ja sen kehitys

1c. Meadin sosiaalisen minän käsite ja sen alakäsitteet

Tekstilaji - genre:
1a. Miten Solin määrittelee intertekstuaalisuuden ja miten intertekstuaalisuus rakentuu genreihin eri näkökulmista tarkastellen?

1b. Skeeman käsite ja sen edut/haitat suhteessa muihin tekstin kokonaisrakennetta hahmotteleviin käsitteisiin (Mäntynen)

 

Lähiopetukseen osallistuneet:
Vastaa yhteen kysymykseen molemmista kirjoista.

Kielentutkimuksen klassikot:
1a. Miltä kieli näyttää dialogisuuden näkökulmasta?

1b. Meadin sosiaalisen minän käsite ja sen alakäsitteet

Tekstilaji - genre:
2a. Skeeman käsite ja sen edut/haitat suhteessa muihin tekstin kokonaisrakennetta hahmotteleviin käsitteisiin (Mäntynen)

2b. Laji ja lajiteoria kirjallisuudessa ja kirjallisuudentutkimuksessa

 

5.12.2008. Tentaattorit: Merja Koskela ja Niina Nissilä

Kysymykset lähiopetukseen osallistuneille (vastaa molempiin kysymyksiin)

1. Pohdi, mitä vahvuuksia ja heikkouksia aiheutuu siitä, että samaa tekstiä tarkastellaan useammasta teoreettisesta näkökulmasta ja useamman tutkijan toimesta. Poimi esimerkkejä eri näkökulmista ja niiden tuomasta lisäarvosta ryhmätöiden perusteella. Voit valita esimerkit joko oman ryhmän tai muiden ryhmien tuotoksista.

2. Miten kielen ja ajattelun suhde on esitetty toisaalta Sapirin ja Whorfin ja toisaalta Vygotskin tuotannossa? (Dufva, Alanen)

 

Kysymykset kirjallisuustenttinä suorittaville (Vastaa kahteen kysymykseen molemmista kirjoista)

Kielentutkimuksen klassikot:

1. Miltä kieli näyttää dialogisuuden näkökulmasta? (Määrittele mm. käsitteet heteroglossia, metalingvistiikka, lausuma ja dialogiset suhteet.) (Mika Lähteenmäki: Dialoginen näkökulma kieleen: Mihail Bahtin ja Valentin Volosinov)

2. Mitä merkkiteorioita tentittävässä aineistossa on esitetty ja mitä eroa ja yhtäläisyyksiä niillä on? (Esim. Nyman & Suominen ja Nieminen)

Genre-tekstilaji

1. Mitä eroa ja yhtäläisyyksiä on tekstilajin/genren käsitteessä kielitieteessä, kirjallisuustieteessä ja mediatutkimuksessa? (Mäntynen, Solin jne.; Pettersson, Lyytikäinen; Ridell)

2. Swalesin CARS-malli (CARS=Create a Research Space). Esittele ja arvioi soveltuvuutta verraten muihin aineistoihin. (Mäntynen)

 

21.11.2009. Tentaattorit: Merja Koskela & Maria Eronen

Kysymykset lähiopetukseen osallistuneille:
Vastaa molempiin kysymyksiin.

Yhden kysymyksen maksimipistemäärä on 10 pistettä. Hyväksytyssä tentissä pisteitä täytyy saada vähintään puolet maksimipistemäärästä. Onnea tenttiin!

1. Selvitä, mitä ryhmätehtävässä käyttämääsi analyysinäkökulma piti sisällään, minkälaisia tuloksia sen avulla saavutettiin ja miten näitä tuloksia voidaan verrata muiden samaa tekstiaineistoa analysoineiden saamiin tuloksiin? Olivatko eri teoriat yhteismitallisia vai oliko niiden välillä eroavaisuuksia tai ristiriitoja?

2. Mitkä on ns. Sapirin ja Whorfin hypoteesi ja mihin se perustuu? (Dufva)


Kysymykset kirjallisuustenttinä suorittaville:
Vastaa kahteen seuraavaan kysymykseen kirjasta kielentutkimuksen klassikoita ja kahteen kirjasta genre-tekstilaji, eli yhteensä neljään kysymykseen.

Yhden kysymyksen maksimipistemäärä on 10 pistettä. Hyväksytyssä tentissä pisteitä täytyy saada vähintään puolet maksimipistemäärästä. Onnea tenttiin!

Kielentutkimuksen klassikot

1. Harvey Sacks kehitti menetelmän, jota kutsutaan jäsenkategorisoinnin analyysiksi. Millainen se on ja mitä sillä voidaan osoittaa? (Koskela & Piirainen-March: Harvey Sacks ja keskustelututkimuksen perinne)

2. De Saussure jakoi kielen langueen ja paroleen. Miten tämä jaottelu ilmenee tarkasteltaessa kieltä yhtäältä formaalisesta ja toisaalta funktionaasesta näkökulmasta? Tuo lyhyesti esiin myös esimerkkejä siitä, miten formaalinen ja funktionaalinen lähestymistapa eroavat toisistaan ja millaisista tutkimusta niiden piiriin voidaan liittää ja miksi. (Luukka: Näkökulma luo kohteen: Diskurssitutkimuksen taustaoletukset ja Newman & Suominen: Ferdinand de Saussure: mies myytin takana)

Genre-tekstilaji

3. Miten Werlich määrittelee tekstityypin käsitteen? Kerro myös, miten Taavitsainen määrittelee tekstityypin käsitteen suhteessa tekstilajin käsitteen. Millaiseen tutkimusaineiston analyysiin Taavitsaisen määritelmä soveltuu parhaiten? (Shore & Mäntynen: Johdanto ja Taavitsainen: Genredynamiikkaa aikaperspektiivissä)

4. Määrittele skeeman käsite ja pohdi sen vahvuuksia ja heikkouksia suhteessa muiden tekstien kokonaisrakennetta hahmotteleviin käsitteisiin (Mäntynen: Näkökulmia tekstin ja tekstilajien rakenteeseen).

 

22. 1.2010. Tentaattorit: Merja Koskela & Maria Eronen

Kysymykset lähiopetukseen osallistuneille: Vastaa molempiin kysymyksiin.
Yhden kysymyksen maksimipistemäärä on 10 pistettä. Hyväksytyssä tentissä pisteitä täytyy saada vähintään puolet maksimipistemäärästä. Onnea tenttiin!

1. Pohdi, mitä vahvuuksia ja heikkouksia aiheutuu siitä, että samaa tekstiä tarkastellaan useammasta teoreettisesta näkökulmasta ja useamman tutkijan toimesta. Poimi esimerkkejä eri näkökulmista ja niiden tuomasta lisäarvosta ryhmätöiden perusteella. Voit valita esimerkit joko oman ryhmän tai muiden ryhmien tuotoksista.

2. Minkälaisen vastaanoton Ballyn ja Sechehayen toimittama Saussuren Kurssi ilmestyttyään sai? Kerro Meillet´n, Jaspersenin ja Bloomfieldin näkemyksiä sekä arvosteluja yhdistäviä piirteitä. (Nyman&Suominen: Ferdinand de Saussure: mies myytin takana.

Kysymykset kirjallisuustenttinä suorittaville: Vastaa kahteen seuraavaan kysymykseen kirjasta kielentutkimuksen klassikoita ja kahteen kirjasta genre-tekstilaji, eli yhteensä neljään kysymykseen. Yhden kysymyksen maksimipistemäärä on 10 pistettä. Hyväksytyssä tentissä pisteitä täytyy saada vähintään puolet maksimipistemäärästä. Onnea tenttiin!

Kielentutkimuksen klassikot

1. Miten Hallidayn systeemis-funktionaalinen kielioppi ymmärtää funktionaalisuuden käsitteen ja mitä metafunktioita se erottaa? (Luukka)

2. Millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä on de Saussuren ja Peircen merkkiteorioiden merkkikäsityksissä? Tuo esiin myös esimerkkejä siitä, miten merkitys nähdään syntyvän näiden kahden näkemyksen mukaan? (Nyman&Suominen: Ferdinand de Saussure: Mies myytin takaa ja Nieminen: Charles S. Peircen semiotiikka)

Genre-tekstilaji

1. Mikä on Swalesin CARS-malli (CARS=Create a Research Space) ja mihin se perustuu? Esittele ja arvioi soveltuvuutta verraten muihin aineistoihin. (Mäntynen)

2. Mitä eroa ja yhtäläisyyksiä on tekstilajin/genren käsitteessä kielitieteessä, kirjallisuustieteessä ja mediatutkimuksessa? (Mäntynen, Solin jne.; Pettersson, Lyytikäinen; Ridell)

Päivitetty 22.02.2011. Tulosta tämä sivu.