Ossin blogi
Hej,
Olen Ossi, 21v ja aloitan toisen vuoden viestintätieteiden opiskelijana ensi syksynä. Olen kotoisin Vaasasta, mutta olen asunut huomattavan osan elämästäni myös Kokkolassa. Aloitin duunin kesätoimittajana kesäkuun alussa Keskipohjanmaa-lehdessä ja ainakin tähän mennessä on ollut erittäin mukavaaja vaihtelevaa. Tulevissa blogijutuissa saattaa tulla jotain samaa juttua, kuin muilla aikasemmin mutta samapa tuo.
Myös itsellä on kyseessä ensimmäinen kesä ihan toimituksessa, sillä aikasemmin on tullut vain lähetettyä jutut sähköpostin avulla. Jees.
14.8.2011
Hei jälleen
Viimeisen päivityksen aika. Kesä on mennyt kyllä helvetin nopeasti. Tai no,ei nyt niin nopeasti mutta ei tunnu siltä, että olisin tehnyt tätä hommaa jo kolmen kuukauden ajan. Työpaikka on ollut mahtava, mutta en väitä ettenkö haluaisi jo valtion kustantamalle yliopistolomalle.
Tosiaan viimeinen kuukausi. Vaikka aluksi täytyi opetella kaikki systeemit ohjelmista arjen käytäntöihin, on tämä kuukausi ollut ehdottomasti se haastavin. Se johtuu täysin juttujen aiheista, sillä tässä viimeisen kolmen viikon aikana on joutunut hyppäämään alituisesti erilaisissa seminaareissaja poliitikkojen haastatteluissa. Haastavin juttukeikka on ollut varmasti Pekka Haaviston haastattelu. Täytyy miettiä aika tarkkaan mitä tuon "tasoisilta" tyypeiltä kyselee, ettei tee itsestään idioottia. Noissa vaikeammissa keikoissa huomaa välillä myös joidenkin vanhempien toimittajien kusipäisyyden. Nuorena toimittajana saa kuunnella suurella todennäköisyydellä ainakin jonkin sorttista pojittelua. Vielä pahempi jos olet nainen, heh heh.
Viime aikoina on tullut kirjoiteltua myös enemmän henkilökohtaisia juttuja,kuten kolumneja ja viikonvaihdejuttuja. Välillä niiden tekeminen ahdistaa.Tuntuu, ettei huvittaisi kertoa omia ajatuksiaan kaikille mutta aivan sama.Painettuna kaikki näyttää arvokkaammalta.
Hmm. Tiistaina pitää lähteä rovaniemeläisen kuvaajakaverin kanssa Rukalle Karhunkierrokselle tekemään repparia. Mukavaa sinänsä, mutta juttu tulee viikonvaihdesivuille ja se vie kolme kokonaista sivua, kirjoittamista siis riittää. Ei ole tullut ennen kirjoitettua 15 000 - 20 000-merkin juttuja. Pian on.
Hyvää loppuvaa kesää!
- Ossi
19.7.2011
Hei jälleen!
Aika täällä toimituksessa on kulunut hirveän nopeasti. Tuntuu kuin olisin juuri kirjottanut tuon edellisen merkinnän. Osasyynä tähän vauhtisokeuteenon varmasti pidettyjen lomapäivien vähyys. Onneksi syksy ja valtion rahoittama 9 kuukauden loma alkaa jälleen pian. Erityisesti kaipaan neljän tunnin kahvihetkiä, kotiviiniä ja Palosaaren K ekstraa. Tosin, muutan syksyllä melko varmasti Hietalahteen.
Niin. Työt. Aika, nopeus. Tässä viime aikoina olen huomannut, että hommiin on tullut eräänlainen rennompi rutiini, kuin mitä aloittaessa oli. Tietenkin kun ihmiset, ohjelmat, autot, kamerat, työajat ja hommat ovat tutumpia,syntyy myös asioihin erilainen ote. Välillä tuntuu, että myös haasteita ja vastuuta on tullut lisää, ja tietenkin myös palkitsevuutta. Jutun aiheet ovat ajoittain vaatineet hieman enemmän taustatyötä ja harkintaa, täytyy miettiä enemmän mitä sanoo ja kuinka sanoo. Asuntomessuihin liittyen on tullut kirjoiteltua todella paljon, arvatenkin.
Viimeisen kuukauden aikana parhaimpia hommia ovat olleet ns. levyhyllyn kirjoittaminen ja tavallista enemmän tutkimista vaativat hommat. Nyt pitäisi kirjoittaa kolumnia, joka tuottaa vähän päänvaivaa. Ei siinä että se olisi tekstinä hankalaa, en vain jostain syystä osaa kirjoittaa mitään keventäväätai omasta mielestäni tarkoituksetonta. 2000 merkkiä auringon ihanuudesta.Asdf.
Mitähän sanottavaa sitä vielä keksisi.
Kirjoitustavasta, tyylistä, ehkä.
Olen huomannut tässä viime viikkojen aikana että keikalle lähdettäessä eienää mieti itse keikkaa samalla tapaa kuin ennen. Paikalle tulee mentyä rennommin ja avoimemmin, samalla myös olennaisten asioiden erottaminen on helpompaa kuin ennen. Sama pätee myös kirjoittamiseen. Ei tarvitse pohtia mitä sanoo missäkin kappaleessa, tai nimenomaan, jättää sanomatta. Myös lainausten suhteen on tullut johdonmukaisemmaksi.Kirjoittamiseen on tullut mukaan myös tiettyä leikkisyyttä, on mukavampi kirjoittaa aina hieman eri tavalla ettei tylsisty tai kangistu. Toisaalta seon kuitenkin edessä joskus.
Ei muuta. Enää yksi päivitys ennen seuraavaa lukukautta.
Hyvää loppukesää! o/
- Ossi
Maanantai 20 kesäkuuta.
Kuten sanottu, olen ensimmäistä kertaa toimittajanurani aikana töissä ihan oikeassa toimituksessa. Pakko sanoa, että en ole oikeastaan pettynyt mihinkään ja jokaisena päivänä on ollut mukavaa tulla töihin. Tuli sitten aamu, - (klo. 9 - 17) tai iltavuoroon (klo. 15 -23 ). Porukka täällä Keskipohjanmaassa on ollut erittäin mukavaa ja (muihin verrattuna) nuoresta iästäni huolimatta juttukavereita on kyllä löytynyt, erityisesti valokuvaajien puolelta joiden kanssa tulee usein vietettyä hyvinkin suuriosa päivästä erilaisilla keikoilla. Muutenkin, yhdellä kuvaajista oli Charles Bukowskin t-paita.
Hmm. Paskaa sanottavaa ei ole myöskään pomojen/ uutispäälliköiden osalta.Ilmapiiri on ollut erittäin mukava ja omia ideoita voi heittää ilman pelkoa lynkkauksesta. Sitä jopa arvostetaan.
Näiden parin viikon aikana jotka olen täällä ollut ovat aiheet vaihdelleet hyvinkin paljon. On tullut sekä leikittyä taloustoimittajaa kaupunginkokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa, että ajettua kiireessä pitkin maanteitä (samanlaisella Volvolla kuin mitä Edward ajaa) sekä etsittyä sopivaa kuvauspaikkaa poliisien kanssa. Päivittäistä soittelua on myös niin paljon ettei voi enää muistaa mihin kaikkialle jo näiden alle parin viikonaikana on joutunut ottamaan yhteyttä. Myös hyviä hommia on, esimerkiksi loppuviikolle ehdotettu keikka Provinssiin. Varmaan Ruissiin tulee lähdettyäsitten juttua tekemään.
Parasta työssä on siis ehdottomasti vaihtelevuus ja vapaus. Toisaalta se on myös kirous. Toimittajan työlle luultua mediaseksikkyyttä ei alassa kyllä aina ole. Tupla-espresso ja kahvila mäkkeineen vaihtuu nopeasti suurenmäärään tupla-vitutusta, kun selaa kaupungin asemakaavoista tiivistettyä paperiläjää puolet työpäivästä yhden byrokraattisen fatkan perässä. No, ei mikään työpaikka ole aina täydellinen.
Tärkeintä tässä työssä on ehdottomasti nopea reaktiokyky, laaja yleistietous ja sosiaaliset taidot. Muistiinpanoja täytyy osata kirjoittaa siihen malliin, että aikaa ei oikeastaan ole. Ja kaiken lisäksi pitää osata erottaa oleellinen epäolennaisesta. Kuten ennenkin sanottu, yleistietouden hallitseminen on myös täysin välttämätöntä. Tiedon etsintä nopeutuu hyvinkin paljon kun tietää mistä etsiä. Lisäksi suosittelisin tutustumaan erilaisiin valtionvirastoihin, toimiin ja laitoksiin, sillä suuri osa päivittäisestä tiedostaja kommenteista tulee hankkia juuri niitä kanavia pitkin.
Myös sosiaaliset taidot ovat itsestäänselvyys. Sen lisäksi että työ on helpompaa kun osaa viivyttää ja jauhaa itsestään selviä asioita tuntemattomien haastateltavien kanssa, olisi ympäröivästä maailmasta kertominen oikeastaan mahdotonta ilman muiden huomioimista. Kirjoittaminen tapahtuu yksin, mutta oikeastaan mikään muu ei.
Tämä ensimmäinen blogipäivitys tuli nyt hieman myöhässä kiireistä johtuen. Nytkin istun iltavuorossa täällä toimituksessa eivätkä silmät meinaa pysyä auki Provinssin jäljiltä. Kuusi tuntia "unta" torstain ja sunnuntain välillä sekä pari konttia kaljaa viinoineen ja viineineen helpottaa aina kummasti maanantain työvuoroja. Katsellaan.
Ja tervetuloa Vaasaan syksyllä o/
Plus, muista aina tarkistaa faktat.
- Ossi